Kekrin Historia
Kekri oli muinainen suomalainen juhla, joka merkitsi sekä sadonkorjuukauden että kalenterivuoden loppua. Juhlan keskipisteenä oli ylenpalttinen herkuttelu.
Uskottiin, että runsas ruoan määrä kyseisenä päivänä takaisi seuraavan vuoden sadon onnistumisen ja runsauden. Kekri oli ilon juhla: ihmiset lauloivat, tanssivat ja juttelivat.
Tärkeä osa juhlaa oli kekripukki, jota nuori mies tai miehet esittivät vuohenkaltaiseen asuun pukeutuneena. Pukki vaelsi yöllä ympäri kylää uhrilahjoja pyytäen ja antaen vastineeksi lupauksen hedelmällisestä maasta ja karjasta ensi vuoden sadonkorjuussa.
Kristinuskon saavuttua Kekristä tuli elämän ja kuoleman juhla. Uskottiin, että kyseisenä päivänä edesmenneiden henget palasivat näkymättöminä elävien maailmaan tarkistamaan, että heidän maastaan pidettiin huolta. Ihmiset osoittivat kunnioituksensa henkiä kohtaan jättämällä heille ruokaa.
Teollistuminen pyyhki pois perinteisen kekrijuhlan, sen korvautuen joululla ja uudella vuodella. Osassa Suomea Kekriä juhlitaan kuitenkin vielä aktiivisesti. Viaporin Kekri on muinainen perinne, joka on tuotu takaisin ja uudistettu yhteiseksi kokemukseksi Helsingin asukkaille ja siellä vieraileville.
Lue lisää Kekrin nykyhetkestä